Post by Suzume on Mar 10, 2014 13:59:11 GMT 3
Nimi: Elya "Korpinsydän" (oikea sukunimi ei tiedossa, lisää siitä alhaalla)
Kutsutaan: Elya, Verentaitaja, Aurianna
Ikä: 20 vuotta ihmisten iässä
Laji: Haltia
Sukupuoli: Nainen
Asema/Ammatti: Vakoilee vastarintatietoja, tekee kaikenlaisia "töitä" rahaa vastaan, sitten laillisia tai vähän laittomampiakin.
Elya on valtiaan kannattaja, toimii välillä etsimässä vastarintatietoja, jolloin esiintyy parantajahaltia Auriannana. (lisää alla)
Ulkonäkö:
Haltianeito on hoikanpuoleinen ja rakenteeltaan siro, pituus lähenee tarkempana lukuna 177:ää senttimetriä. Linnunluisena voisikin tyttöä pitää, kun nuo hoikat ja pikkuiset raajat luovat kuvan heiveröisestä haltiasta. Luiden ylle on kuitenkin rakennettu lihaksia, ne eivät vain hänellä hyvin näy ulkonäössä. Jalat ovat Elyan vahvuus, ja nopea hän onkin juoksemaan ja ketterä puissa kiipeilemään. Nuorempana nuo taidot auttoivat häntä pysymään hengissä metsän armoilla. Ensisilmäyksellä nainen saattaa siis näyttää heikolta ja heiveröiseltä, mutta häntä ei kannata suututtaa.
Kasvot ovat naisella sirot ja kovin nukkemaiset sileän kalpean ihon ja pitkien tummien räpsyripsien kera. Ihonväri on muutenkin kaunottarella kalpea, kuin posliinisen valkea.
Korvat ovat kärjistä suipot, kuten haltioilla yleensäkin.
Silmät ovat suuret ja värit on vetäisty kuin suoraan väripaletista, vaikka tunteeton ilme niitä useimmin varjostaakin. On kuitenkin kuultu sanottavan, että haltian silmienväri muistuttaa huomattavasti aleksandriaatti-jalokiven vihertävää väriä.
Elyan hiukset ovat väriltään kovin huomiotaherättävät: kutrit taittuvat valkoisesta hohtavan hopeaan. Pituudeltaan nuo yltävät suorina häntäluun kohdille, mutta paksut kutrit ovat yleensä kiharat kaartuneet, tai yleisesti löysälle nutturalle kietaistuna. Muutama kihara roikkuu lähes aina löysästi kampauksesta irrallaan niskassa tai silmien edessä. Nuttura on kiinnitetty hopeisella silkkinauhalla, jota koristavat valkeat, pienet helmet.
Elyan vaatetus ei ole kovin monipuolista, mikä toki matkaajalle ei sopisikaan. Yleisin asu on kuitenki jonkunlainen mekko kaapuineen. Värit ovat lähes aina valkeaa, harmaata tai sinistä ja vaikka hienosto-oloiselta näyttävä haltia pukeutuukin helmoihin ja röyhelöihin kun vain pystyy, on vaeltaessa yllä kunnon kävelymatkoihin soveltuvat saapaat ja sateen sekä kylmän poissapitävät kaavut ja paidat pitkine housuineen.
Mekot ovat pitkähelmaisia ja hihat kyynärpäähän yltäviä aukeavine ompelineen. Ja vaikka nättejä silmälle ovatkin, kestävät kankaat kunnolla reissaamisen ja yllä on vielä asiaankuuluva viitta tai kaapu huppuineen. Lantiolla lepää vyö jossa mukana kulkee nahkapussi rahoineen ja tikari tupessaan. Miekkaa hän pitää mukanaan vain silloin kuin vain voi, ja vaikkei tuollaisen terän käsittelyyn erikoistunut olekaan ymmärtää sillä taistelusta tyydyttävän verran.
Ranteissa Elyalla on ohuet hopeiset rannekorut, ja kaulassa ykinkertainen hopeaketju. Mukana on myös kulkenut jo jonkun aikaa Murtassa monien seikkailujen jälkeen näpistelijöiltä takaisin saatu kaunis kuuriipus. Juuri muita asustajia ei matkaava vakooja mukanaan kanna.
Ottaessaan roolinsa päälle ja tietoja urkkiessaan kaksoiselämällään haltia esiintyy siskonsa nimellä ja persoonakin on aivan eri aikaisempaan verrattuna.
Auriannana esiintyessään hän pitää mustaa, polviinulottuvaa mekkoa jossa on pitkät hihat. Kaapu hänen yllään on harmaa, ja ulottuu nilkkoihin asti. Hupun reunassa kiertää hopealla kirjailtua tribaalikuviota. Hänen hiuksensa ovat Auriannana auki ja suoristetut, ja niihin on pujoteltu hopeisia pieniä helmiä. Vaikka muutokset ovat pieniä ja henkilö on yhä sama, muuttaa Elya luonnettaan niin paljon että monen on hankala tajuta verentaitajan ja suloisen hymyilevän parantajan olevan yksi ja sama henkilö.
Luonne: Elya vaikuttaa ensisilmäykseltä heikolta ja aralta hienostohaltialta, mutta hän on sulkenut oikeasti sisimpänsä tarkkaan johtuen lapsuudestaan. Seurasta riippuen, Elya käyttäytyy yleensä vaitonaisesti ja rauhallisesti, mutta siskonsa kanssa hän on nauravainen ja puhelias. Elya kannattaa valtiasta, mutta ei puhu siitä avoimesti. Kuitenkin, hän vakoilee aina parhaansa mukaan kaiken vastarintatiedon mitä saa esittämälllä Aurianna-nimistä parantajahaltiaa. Rämäpäinen Aurianna-persoona poikkeaa täysin vaiteliaasta Elyasta, joten kukaan ei ole vielä tajunnut heidän olevan yksi ja sama henkilö. Elya luovuttaa saamansa tiedot eteenpäin muille valtiaanpuolelaisille, vaikka hän kamppailee jatkuvasti omantuntonsa kanssa, koska osa hänen sydämestään haluaisi liittyä vastarintaliikkeeseen. Elya ajaa kuitenkin nämä tunteet pois mielestään, koska hän uskoo löytävänsä valtiaan puolelta parempia vinkkejä kadonneen siskonsa etsimiseen. Suuret silmänsä sädehtien hän saa monesti muut uskomaan puheensa, ja osaa olla todella taitava sanoistaan tiukassakin paikassa. Elya on kuitenkin välittäväinen ja auttelias, ja jos joku on kuolemanvaarassa, oli sitten vihollinen tai liittolainen, hän haluaa auttaa. Elya pitää yleensä kovan ulkouoren yllään, mutta jos joku luulee pystyvänsä hyökkäämään tämän kimppuun, on täysin väärässä. Jos joku uhkailee tai vaikkapa ahdistelee Elyaa, neito yleensä kääntää tilanteen päinvastoin vetäisemällä kaula-aukkonsa sisästä lasisen pitkän puikontapaisen terä-aseen, ja tekemällä varkaalle tukalat oltavat.
Hento neitokainen muuttuu silmänräpäyksessä kylmäveriseksi tappajaksi, jos joku menee liian pitkälle. Elyan ulkonäkö takaakin, että kosiskelijoita ja ahdisteljoitakin riittää, mutta hänellä on sisua ja taitoa puolustaa itseään.
Elya saa toimeentulonsa vakoilukeikoista ja muista pikkutöistä jotka hänen pyydetään tekemään, koska tiedetään että vain hän pystyy tekemään ne kunnolla. Kerran kuukaudessa hän menee tapaamaan kaartin kapteenia ennalta sovittuun tapaamispaikkaan, ja luovuttaa rahaa vastaan keräämänsä tiedot joita hän kerää matkaillessaan ympäri saarta. Ottaen huomioon hänen muutaman vuoden takaisen luonteensa, muutos nykyiseen on valtava. Metsissä asuvasta villikosta haltia on enää muisto vain, ja Elya on niin hienostonainen kuin olla ja voi. Hän käyttäytyy arvokkaasti, kävelee selkä suorassa ja sirot kasvonsa kohotettuna. Hän katsoo ihmisiä silmiin puhuessaan. Aurianna-persoona hänessä tuo metsän vaistot takaisin, ja hän on äänekäs, nauravainen mutta kummiskin erittäin luotettavan tuntuinen ja uskottava haltiaparantajaroolissaan. Usein häneen luotetaankin lähes saman tien, ja tietojen urkkiminen lauseiden välistä on helppo homma.
Menneisyys: Elyalla on vuotta vanhempi sisko, Aurianna, joka piti Elyasta huolta koko hänen pienen ikänsä. Aurianna opetti Elyaa olemaan vanhempien silmissä kaunis, hiljainen, huomaamaton, ja tarvittaessa täysin näkymätön. Vanhemmat olivat itse asiassa vain pöyhkeä nuori ihmispariskunta, joka oli löytänyt Auriannan ja kahden vuoden ikäisen Elyan metsästä hylättyinä. Kukaan ei tiennyt, mitä he siellä tekivät, ainakaan Elya. Aurianna saattoi tietää, muttei koskaan kertonut. Kun vanhemmat olivat poissa ja tytöt kotiaskareissa, Aurianna alkoi pikkuhiljaa opettaa Elyalle miten taistella, parantaa, metsästää ja käyttää sanojaan ja ilmeitään saadakseen haluamansa. Elya oppi miten käsitellä vanhempiaan, jotta he eivät lyöneet tai huutaneet. Elya ei itse ole tiennyt missä hän asui ensimmäiset elinvuotensa, mutta kun hän ihmisten iässä muistutti kymmenvuotiasta, Aurianna karkasi talosta eikä ottanut Elyaa mukaan. Vanhemmat syyttivät Elyaa Auriannan pakoon pääsystä, ja eräänä yönä Elyan pedin eteen ilmestyi kaksi miestä; orjakauppiaita. Vanhemmat saivat hyvät rahat, ja miehet veivät pienen, pyristelevän Elyan mukanaan. Hevoskärryn kyydissä Elya alkoi sidottuna kokoamaan voimiaan, ja kyyneleet hänen poskiltaan alkoivat leijua ilmassa. Orjakauppiaat alkoivat kouristella: Elya ohjaili heidän vertaan ja kehoaan. Miehet kuolivat hitaasti vuorotellen Elyan katsellessa heitä... Koska kukaan ei ohjannut vaunuja, hevoset juoksivat autiota metsätietä kunnes ne pysäytettiin. Pelästynyt Elya nappasi toisen miehen mustan kaavun päälleen ja juoksi metsään pakoon. Hän asui pitkään puissa, saalisti ruokansa rakentamallaan jousella ja nuolilla sekä harjoitteli magiaansa. Kun hän vihdoin löysi tiensä asutuksen luo, hän näki monta kaunista naista puvuissaan... Hän heitti koko metsäneläjän persoonan pois, ja alkoi puhua ja käyttäytyä hienosti ja arvokkaasti... Käytti hienoja vaatteita, jätti kaiken entisestä elämästään ja alkoi saavuttaa mainetta taidoillaan.
Ensin hän aloitti melko rehellisesti, puolueettomasti ja auttoi siellä missä pystyi. Lopulta hän teki lähes mitä vain etsimistehtävistä likaisempiin alamaailman töihin, kovalla maksulla. Verenhallintataidot pistivät uhrit pelkäämään, ja suloinen ulkonäkö antoi hyvän ensivaikutelman, joka särkyi jos joku ärsytti tai meni liian pitkälle.
Hän rupesi keräämään vastarintatietoja, ja ensin myi niitä maksun mukaan eteenpäin, lähes kelle vain. Eräänä päivänä häneen otettiin yhteyttä, ja tarjottiin sopimusta: Hän alkaisi vakoilla palkkaa vastaan valtiaan hyväksi.
Sovittuina päivinä muutaman kerran kuukaudessa Elya tapaa pääkaupungissa sovitussa paikassa kaartin kapteenin, jolle hän luovuttaa maksua vastaan matkustellessaan keräämänsä tiedot.
Elya esiintyy siskonsa nimellä kylissä vaellessaan ja muita kohdatessaan, koska ikinä ei voi tietää, minkälaisia tietoläheitä ihmisistä saa irti esittäytymällä kauniiksi pikku parantajaksi.
Samaan aikaan hän yrittää epätoivoisesti löytää pienintäkin merkkiä Auriannasta. Hän ei ole tähän mennessä onnistunut kokoamaan kuin hajanaisia tiedonpalasia sieltä täältä...
Taidot ja magia: Elya käsittelee jousta hyvin, hänhän eli pelkän metsästystaidon varassa pitkän aikaa, mutta hän on parhaimillaan piilotetuissa terissä ja veitsissä joita käsittelee kovalla asenteella ja taitavasti.
Elya on taitava verimagiassa, mutta vain kovien tunnepurkauksien aikoina, jolloin hän saa voimiaan esille parhaiten. Hän voi ohjailla kädenliikkeillään olentojen sisällä olevaa verta, tai vaikkapa hukuttaa uhrinsa heidän omaan vereensä, tai laittaa uhrin veren kiehumaan tämän sisällä. Jos Elya haavoittuu tai vaikkapa viiltää itseään käteen, hän pystyy ohjailemaan verta aivan kuin heittotikareita tai piikkejä ja iskemään ne vastustajaa kohti, tai käyttää omaa vertaan kilpenä hyökkäykseltä. Hänen on helppo saada ihmiset uskomaan ja luottamaan häneen.
Elya opetteli ensin Auriannan johdolla ja myöhemmin metsässä parantamista, ja osaa alkeet. Taistelutaidoillaan hän ei paljoa kehuskele, koska hän haluaa muiden pitävän häntä heikkona ja avuttomana, mutta etenkin orjakauppa saa hänet raivon partaalle.
Moni tuntee alamaailmassa Verentaitajan, mutta usea ei osaa yhdistää hentoa tyttöstä kovaksi tappelijaksi. Todella harva tietää verta hallitsevan alamaailman prinsessan olevan pikkuruinen Elya, eikä häntä oikein tunnisteta ulkonäönkään puolesta.
Elyan verimagia kuluttaa häneltä valtavasti henkistä ja fyysistä voimaa. Loppujen lopuksi voimien yliajaminen tai liiallinen tunnepurkauksen aikana sokeasti käyttäminen jättää pahat sisäiset vammat, jotka saattavat johtaa ilman levähdystaukoja liikkeellä tai loitsiessa ollessa jopa kuolemaan. Elya onkin saanut yöllä paniikkikohtauksia, kouristuksia ns. Oireita.
Elyalla on aavistus siitä, mihin kykyjenkäyttäminen lopulta vie, mutta hän ei välitä. Hän haluaa vain löytää Auriannan. Taisteluiden jälkeen Elyaa yleensä huimaa, väsyttää tai hän voi pahoin. Joskus hän saattaa pyörtyillä, ilman mitään syytä, mutta tällaisissa kohtauksissa näkyykin hänen huononeva terveydentilansa.
Muuta: -Elya pelkää kuollakseen pimeää, koska se muistuttaa häntä yöstä, jolloin orjakauppiaat veivät hänet.
-Elyalla ei ole sukunimeä, mutta Korpinsydän on keksitty tekonimi jota hän käyttää välttyäkseen kysymyksiltä.
-Elya asuu majataloissa, joskus saattaa viipyä pidempääkin mutta ei ole hankkinut pysyvää asuntoa juuri matkustelunsa takia.
-Aurianna opetti Elyan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.
Päivityksiä luonteesta tulossa piaan~
Pelit:
-
Tavatut:
Päivitykset:
4.11.2014 -ulkonäkö päivitetty~
Päivitykset:
4.11.2014 -ulkonäkö päivitetty~