Post by Deleted on Mar 4, 2015 23:36:31 GMT 3
Lukki seurasi vierestä, kuinka nuori varas tyhjensi vatsalaukkunsa kuvottavasti sekaisin menneen sisällön nurmelle. Puuttuisi enää, että Warra päätyisi siihen piehtaroimaan ja ällötys olisi täydellistä. Veri itsessään harvemmin enää kuvotti, mutta Lukki inhosi oksentamista, oksennuksen näkemistä ja oksennuksen hajua. Se saattoi johtua siitä, että hän oksenteli joskus öisin herätessään painajaisistaan. Tai kenties siitä, että oksennus oli oletusarvoisesti kuvottavaa.
"Vai niin", salamurhaaja totesi, kommentoimatta sen enempää.
Hän ei ollut varma, oliko se aiempi Salamavarjoksi kutsuttu mies haltia vai ihminen. Jos tämä sattuisi olemaan haltia, hän voisi kyllä valuttaa verta pulloon pikkusisarensa käyttöön. Harvemmin sitä sai sisaruksia palkinnoksi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan sattumisesta. Vaikka Lukki oli vielä hämillään tilanteesta eikä ollenkaan varma siitä, oliko järkevää kiintyä liiaksi, Kynnen luottamus oli hyvää vauhtia aiheuttamassa samaa kuin pentu-Warran katse aikanaan. Oli hyvin vaikeaa olla pitämättä jostakin, joka katseli sinua repaleisine kasvoinesi ilman pelon häivää, luottavaisin ja ystävällisin mielin. Se ei aiheuttanut harmia silloin, kun Lukki oli jonkun muun roolissa. Kun hän oli Lukki, se näytti olevan kovastikin paljon harmiksi.
Hänen pitäisi olla Lukki harvemmin.
"Kenties sinun kannattaa nukkua", salamurhaaja sanoi sitten ja nousi ylös, viitaten puuta vasten nojaavaan reppuunsa. "Minä palaan ennen iltaa. Sinun lienee hyvä levätä, että jaksat olla hereillä kiltaveljesi hirttäjäisissä."
Hän voisi aivan yhtä hyvin hoitaa homman nopeasti nyt, kun siihen eittämättä olisi hyvä tilaisuus. Ei ollut kovinkaan vaikeaa lavastaa humalaa ja pakoa, ja vielä vähemmän vaikeaa saada vartijat huomaamaan myrkystä hoiperteleva, mutta viinalta haiseva kuvotus nelinkontin oksentelemassa ulos vatsansa sisältöä. Lukki oli hoitanut ihmisiä päiviltä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Siinä sivussa hän oli oppinut, että pikkukylissä ja -kaupungeissa oikeus oli usein varsin nopea ja rangaistukset huomiotaherättävän ankaria. Mitä vähemmän vartijoita, sitä vähemmän väellä oli varaa antaa rikollisuuden kukkia.
"Kukaan ei löydä sinua täältä. Niin kauan kuin pysyt aloillasi, olet turvassa. Minä palaan pian. Mikäli jotain kuitenkin ilmenee tai sinulle tulee tarvetta avulle", albiino totesi ja ojensi Kynnelle pienen korun, jota hän oli pitänyt aiemmin ranteessaan. Nahkahihnassa roikkuva yksinkertainen pilli oli ilmeisesti valmistettu luusta. "Kun puhallat tähän, se kutsuu Warran. Otus saattaa näyttää itseensä tyytyväiseltä kusipäältä, mutta se auttaa kyllä, jos on tarvis. Tai ainakin pitää sellaista älämölöä, että ehdit itse suolistaa hyökkääjän tämän katsellessa muualle."
"Vai niin", salamurhaaja totesi, kommentoimatta sen enempää.
Hän ei ollut varma, oliko se aiempi Salamavarjoksi kutsuttu mies haltia vai ihminen. Jos tämä sattuisi olemaan haltia, hän voisi kyllä valuttaa verta pulloon pikkusisarensa käyttöön. Harvemmin sitä sai sisaruksia palkinnoksi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan sattumisesta. Vaikka Lukki oli vielä hämillään tilanteesta eikä ollenkaan varma siitä, oliko järkevää kiintyä liiaksi, Kynnen luottamus oli hyvää vauhtia aiheuttamassa samaa kuin pentu-Warran katse aikanaan. Oli hyvin vaikeaa olla pitämättä jostakin, joka katseli sinua repaleisine kasvoinesi ilman pelon häivää, luottavaisin ja ystävällisin mielin. Se ei aiheuttanut harmia silloin, kun Lukki oli jonkun muun roolissa. Kun hän oli Lukki, se näytti olevan kovastikin paljon harmiksi.
Hänen pitäisi olla Lukki harvemmin.
"Kenties sinun kannattaa nukkua", salamurhaaja sanoi sitten ja nousi ylös, viitaten puuta vasten nojaavaan reppuunsa. "Minä palaan ennen iltaa. Sinun lienee hyvä levätä, että jaksat olla hereillä kiltaveljesi hirttäjäisissä."
Hän voisi aivan yhtä hyvin hoitaa homman nopeasti nyt, kun siihen eittämättä olisi hyvä tilaisuus. Ei ollut kovinkaan vaikeaa lavastaa humalaa ja pakoa, ja vielä vähemmän vaikeaa saada vartijat huomaamaan myrkystä hoiperteleva, mutta viinalta haiseva kuvotus nelinkontin oksentelemassa ulos vatsansa sisältöä. Lukki oli hoitanut ihmisiä päiviltä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Siinä sivussa hän oli oppinut, että pikkukylissä ja -kaupungeissa oikeus oli usein varsin nopea ja rangaistukset huomiotaherättävän ankaria. Mitä vähemmän vartijoita, sitä vähemmän väellä oli varaa antaa rikollisuuden kukkia.
"Kukaan ei löydä sinua täältä. Niin kauan kuin pysyt aloillasi, olet turvassa. Minä palaan pian. Mikäli jotain kuitenkin ilmenee tai sinulle tulee tarvetta avulle", albiino totesi ja ojensi Kynnelle pienen korun, jota hän oli pitänyt aiemmin ranteessaan. Nahkahihnassa roikkuva yksinkertainen pilli oli ilmeisesti valmistettu luusta. "Kun puhallat tähän, se kutsuu Warran. Otus saattaa näyttää itseensä tyytyväiseltä kusipäältä, mutta se auttaa kyllä, jos on tarvis. Tai ainakin pitää sellaista älämölöä, että ehdit itse suolistaa hyökkääjän tämän katsellessa muualle."
