Morë Morrigion

[RavenGuardian]

Nimi: Morë Morrigion (morë=musta)
Kutsumanimet: Mori, Korppi
Laji: Korppi nykyisin. Oli joskus haltia nekromaagikko
Sukupuoli: Miespuolinen
Ikä: Näytti 18 vuotiaalta kun vielä oli haltia. On kuitenkin todennäköistä että hän on vanhempi.
Asema/Ammatti: nekromaagikko

Valtiaan kannattaja/Kapinallinen/Puolueeton
Kuului alunperin Valtiaan kannattajiin kunnes hänelle itselleenkin valkeni se tosi asia, ettei hän halunnut miellyttää ketään muuta kuin itseään. On siis vain omalla puolellaan ja ajaa omia etujaan ennen muiden. Satunnaisesti saattaa ottaa jomman kumman puolen, mutta vain jos hyötyy siitä itse jotenkin.

Ulkonäkö: "Lyhyt haltia, isokokoinen korppi" Tällä hetkellä siis on pikimusta varislintu joka on kooltaan noin 70 cm ja siivet tätä kaksi kertaa pidemmät levittyinä. Hänen sulkansa ovat kauniin kiiltävän mustat. Nokka ja jalat myös mustat sekä silmät. Synkempää saa hakea, mutta sellaisia hautapukuisia korpit ovat. Normaali korpista poiketen hänen otsallaan kulkee kuitenkin verenpunaisena hohtava kuviointi. Tämä kohta tosiaan hohtaa vaimeasti.

Hänen haltiahahmostaan on melko turhaa puhua koska on jämähtänyt korpin hahmoon. Hän kuitenkin oli suhteellisen lyhyt. Noin 156 cm. Hänen olemuksensa oli hyvin siro, laiha ja melko naismainen. Hänellä oli kiiltävät mustat pitkät ja suorat hiukset, naismaiset pitkät ripset, täydelliset huulet jotka olivat kyllä usein mutrussa ja täydelliset kynnet. Niin kuin hän itse kuvailisi. Hänen silmänsä olivat olleet kylmät ja iirikset valkoiset. Silloinkin hänen otsallaan oli tuo kirottu punainen kuvio. Tykkäsi pukeutua mustiin silkkisiin vaatteisiin. Tähän hahmoon ei kuitenkaan toistaiseksi voi enää palata.

Luonne: PAHA. Tai ehkei niin. Omien sanojensa mukaan hänellä vain on erilainen näkemys maailmasta. Mori välittää vain oman etunsa tavoittelusta. Jos päätyy jonkun puolelle, jota kuta auttamaan, todennäköisesti hän hyötyy siitä jotain itse. Muuten hän on tunteeton toisten avuntarpeelle. Mikäli saat hänet auttamaan itseäsi ilman, että hän hyötyisi siitä, olet varmaan saavuttanut jotain hyvin suurta. Mori ei ole sellaista tyyppiä, että kutsuisi ketään ystäväkseen ja kukapa hänen ystävänsä haluaisikaan olla.

Hän ei juurikaan koskaan naura muutoin kuin ehkä ivallisesti, mutta silloin kun hyvin hyvin harvoin on päätynyt nauramaan sydämestään, hänen naurunsa on varsin miellyttävä. Siitä ei voi olla pitämättä. Mori vihaa kyllä muutenkin tunteiden näyttämistä, varsinkin itkemistä. Kontroloi siis varsin hyvin omia tunteitaan, mutta harva muutenkaan huomaa mitä korppi mahtaa tuntea. Tosin voisi välittää sen samoin kuin ajatuspuheensa. Mori ei niinkään myöskään raivostu koskaan. Vihainen ja halveksiva hän kuitenkin usein miten on aivan avoimesti.

Hän on myös hyvin kunnianhimoinen ja ylpeä. Hänen tahtonsa on kaapata valta itselleen ja jos jonain päivä keksii keinon siihen tahtoo tulla kuolemattomaksi. Kaiken tämän lisäksi hän on myös vaarallisen älykäs ja varsinainen lukutoukka. Saattaa viettää pitkiäkin aikoja kirjastoissa etsien aina vain vanhempaa ja salatumpaa tietoa magiasta. Kyllä hän tekee niin yhä vaikka onkin korppi.

Hän ei koskaan ole ollut kovin voimakas eikä yleensä taistele itse vaan käyttää hyväksi toisten manipuloimista tai taistelee kutsumiensa kuolleiden avulla. Kestävyyttä hänellä löytyy, mutta valitettavasti hänen terveytensä ei ole koskaan ollut kovin hyvä.

Menneisyys: Mori on syntyisin Gwannatharista, Wariand -kaupungista jossa hän asui isänsä ja äitinsä kanssa. Hänen äitinsä ei olisi koskaan halunnut saada häntä ja isänsäkin suhtautui häneen varsin ankarasti. Alusta asti oli selvää, että Mori oli tullut vain pilatakseen heidän elämänsä. Hänen äitinsä kieltäytyi edes huomioimasta häntä suurimman osan ajasta, mutta isä sen sijaan koulutti häntä -ankaralla kädellä. Isän puolelta suvussa oli selvää, että nekromagiaan taipuminen perittiin aina isältä pojalle. Mori ei ollut poikkeus. Hänen isänsä opetti häntä nekromagian saloihin ja aluksi hän pelkäsi syvästi tätä magiaa, mutta enemmän hän pelkäsi isäänsä.

Morin kiinnostus kuitenkin heräsi muutakin magiaa ja tietoa kohtaan erään hyvin oppineet haltiamiehen kautta. Mori usein salaa livahti tämän luokse oppimaan. Silti isän opit istuivat syvässä. Hänen isänsä oli opettanut, että tunteiden ja kivun näyttäminen sekä toisten tarvitseminen oli heikkoutta. Niinpä Mori ei oikeastaan koskaan ystävystynyt tämän oppineen kanssa. Morilla ei muutenkaan ollut muitakaan henkilöitä joita kutsua ystävikseen. Ja mitä enemmän hänen isänsä turmeli häntä, hän kasvoi ajatukseen että maailmassa kannatti välittää vain yhdestä henkilöstä: itsestään. Mori alkoi siis tavoittelemaan omaa etuaan. Niinkin paljon, että lopetti kunnioittamasta lopulta isäänsäkin vaikka tämä tuskin oli isän aie.

Morilla on ollut monta asuinpaikkaa sen jälkeen kun jätti perheensä varsin varhaisessa iässä. Rahasta hänellä ei kuitenkaan koskaan ole ollut puutetta sillä hänen perheensä oli varsin rikas. Mori onnistui manipuloimalla tiettyjä tahoja saamaan itselleen sievoisen summan isältään ja myöhemmin on rahaa saanut myös itse joten hienon talon tai kartanon hankkiminen eri paikoista ei ollut ongelma. Viimeisin hänen asuinpaikoistaan on ollut Inaraionissa. Tosin nykyisin kun hän ei enää taloa tarvitse hän on liikkunut vapaammin. Talo kuitenkin on yhä autiona siellä.

Sitä on ehkä vaikea uskoa, mutta Mori on ollut rakastanut. Hänen rakkauden kohteensa oli eräs hyvin kaunis haltianeito, Ninya. Ongelma vain oli, että tämä neito oli puhdasta hyvyyttä. Hän oli haltiaparantaja joka oli köyhä, mutta huolehti aivan kaikista. Käytännöllisesti katsoen neito oli juuri edusti kaikkea mitä Mori inhosi ja niinpä hän yritti kieltää tunteensa tätä kohtaan... vain huomatakseen aina palaavansa katselemaan Ninyaa. Hän oli tavannut neidon loukkaannuttuaan itse eräässä pienessä kapinassa johon hänellä itsellään ei oikeastaan ollut muuta osuutta kuin, että sattui silloin palvelemaan valtiasta. Hänen kykynsä olivat periaatteessa valtiaan käytössä. Mutta hän oli väärässä paikassa väärään aikaan. Loukkaannuttuaan hän sai huomata, että itsepintaisesti tuo parantaja päätti hoitaa hänet terveeksi hänen pahuudestaan huolimatta. Ja niin Mori menetti sydämensä jota hän ei tiennyt omaavansakaan.

Lopulta hän ei kestänyt enää tätä eroa vaan päätti lähestyä Ninyaa uudelleen. Hän tarjoutui tämän oppiin ja huomasi myös kiinnostuksensa anatomiaa kohtaan. Pääasia oli kuitenkin, että hän sai viettää aikaa Ninyan kanssa. Noina vuosina hänen pahuutensa hieman väistyi ja viimein hän huomasi olevansa yhdessä Ninyan kanssa. Tätä onnea ei kuitenkaan loppujen lopuksi kestänyt kovin montaa vuotta. Mori sai pian oppia, että Ninyalla oli sairaus johon ei tiedetty parannuskeinoa ja kohta Ninya ei enää kyennyt hoitamaan ammattiaan. Mori huolehti hänestä ja koetti epätoivoisesti löytää keinon pelastaa Ninya. Hän ei välittänyt ketä uhrasi kunhan keino löytyisi. Ninyalle hän ei kuitenkaan kertonut tästä mitään. Hän kuitenkaan ei ehtinyt ajoissa.

Sinä yönä lähellä aamunkoittoa, hänen Ninyansa jätti hänet. Hän oli ollut tämän seurassa liikahtamatta paikaltaan koko yönä koska Ninya oli niin toivonut. Ennen kuolemaansa Ninya kuitenkin teki jotain yllättävää. Tämän tiesi Morin pahuudesta ja siitä huolimatta, että rakasti tätä, hän rakasti myös kaikkea muuta elävää ja näin ollen koetti laimentaa Morin kykyä satuttaa muita. Hän viimeisillä voimillaan asetti Moriin merkin, juurikin tuon otsan hehkuvan kuvion. Silloin Mori ei siitä välittänyt. Hän tahtoi vain Ninyan pysyvän luonaan. Aamun koettaessa Ninya kuitenkin sulki silmänsä eikä enää herännyt.

Tästä alkoi Morin päivät hulluuden rajalla. Hänen pahuutensa kasvoi takaisin. Hänen kutsui Ninyan henkeä palaamaan, mutta nekromagia ei toimi niin. Hän sai vain tämän tahdottoman kuoren. Se sai hänet etsimään keinoa uudelleen palauttaa kuollut oikeasti takaisin eloon. Tällä hän aiheutti paljon kärsimystä ja tuhoa. Hän uhrasi täysin surutta elollisia olentoja. Tutki elämän salaisuutta leikkelemällä heitä. Tätä kaikkea kesti muutaman kuukauden kunnes eräänä täydenkuun yönä, merkki hänen otsallaan syttyi hohtamaan. Hohde korvensi häntä ja pakotti hänet korpin muotoon josta hän ei voinut enää palata. Se oli ollut aina osa sitä magiaa mitä hän oli oppinut, mutta nyt hän ei enää hallinnut sitä.

Hänen voimansa nekromagiaan olivat yhä ennallaan, mutta ilman käsiä hän ei oikeastaan enää voinut jatkaa kokeidensa tekemistä. Se ei estänyt häntä etsimästä tietoa kirjoista. Nyt hän oli myös vapaampi liikkumaan. Myöhemmin hän tosin oppi kuinka pukeutua kuolleen kehoon. Tämä ei hänestä kuitenkaan ollut kovin mukavaa.

Hänen pakkomielteensä Ninyan palauttamisesta henkiin katosi lopulta. Hänen intohimonsa tietoa kohtaan sen sijaan kasvoi ja hänen kunnianhimonsa siitä, että voisi joku päivä kaapata vallan itselleen. Hän tahtoi olla valtias... ei hän tahtoi tulla kaikkivaltiaaksi. E kovin paljoa kaipaa hänen haltianhahmoaan, mutta jos löytäisi tiedon jolla muuttaa itsensä takaisin, tekisi niin. Ninyan kuoltua myös virallisesti erosi Valtiaan palveluksesta ja julistautui puolueettomaksi.

Taidot ja magia: Morin magiaa nimenomaan on nekromagia eli kuolleiden kutsuminen esiin joka aaveina tai ruumiina taistelemaan puolestaan. Hänellä on kuitenkin rajansa kuinka paljon pystyyn kutsumaan keralla. Ei voi tuota tuhat päistä armeijaa paikalle. Maksimissaan on kerran kutsunut lähes kaksikymmentä, mutta hänen oli hyvin vaikeaa säilyttää niiden kontrolointi ja kärsi siitä itsekin terveydellisesti. Pystyy myös sulautumaan muutamaksi tunniksi kuolleeseen kehoon (yleensä vain tuoreeseen, sillä ei kovin mielellään kulje huonokuntoisena mätänevänä ruumiina. Pois se hänestä <.<)

Kykeni muuttamaan muotoa korpiksi johon sitten yhtenä kertana jämähti. Tässä hahmossa puhuu ajatuspuheella.

On varsin perso tiedolle. Janoaa sitä lähes pakkomieleisesti. Varsinkin kaikki magiaan liittyvä tieto on hänen suurinta herkkuansa. Sekä on myös kiinnostunut elollisten olentojen anatomiasta ja kuinka se toimii. Kun vielä kykeni ottamaan haltian hahmonsa leikkeli useasti ruumiita, kuolleita ja eläviä. Häneltä siis löytyy paljon tietoa. Osaa myös hyvin monia kieliä.

Muuta:
-On varsinainen teenjuoja. Kyllä yhä korppinakin haluaa teetä.
- Ei enää välitä raa'an lihan syömisestä, mutta kieltäytyy syömästä mitään pilaantunutta. joten ihan haaskalintu hän ei ole.
- Korppinakin hänen elinvuotansa kulkevat normaalihaltioiden tapaan.
- Theme song: My Heaven Is Your Hell by Lordi
- Hänen äänensä on jonkin verran karhea, mutta poikamainen.
- Pitää hyvin paljon yöstä.
- arvostaa kauneutta ja taidetta.