Post by Vampuuri on Apr 11, 2010 10:45:39 GMT 3
Edellinen kuva
Alkuperäinen kuva
Nimi: Lao Peredhi
Kutsumanimi: Lao
Sukupuoli: Mies
Ikä: 16 vuotta, niin ihmisissä kuin fauneissa
Laji: Fauni
Ammatti: Kiertelevä parantaja
Ulkonäkö:
Lao on lyhytkasvuinen, mutta sopusuhtainen fauni, suorilla jaloilla seistessään 147cm pitkä. Hän on solakka ja pitkäraajainen. Nuorukaisen kasvot ovat muodoltaan pyöreät, silmänsä ovat suuret ja ulkokulmasta hieman alaspäin kääntyneet, kulmakarvat ovat paksut ja nenä leveä ja pyöreä. Korvat ovat todella suuret ja kärjestään terävät. Laon silmät ovat väriltään kaksisävyiset: iiriksen reunoilta ruskeat ja pupillin ympäriltä vaaleansiniset. Faunin iho on varsin terve, vaikka onkin usein enemmän tai vähemmän likainen tai tomun peitossa. Sävyltään se on latte.
Nuorukaisen vuohenjalat ovat paksun, kuivan ja sotkuisen, tummanruskean turkin peitossa. Samanlaista tekstuuria ja väriä löytyy myös Laon lyhyistä hiuksista, jotka jatkuvasti sojottavat joka suuntaan kuin hän olisi juuri herännyt. Hänellä on myös hieman edellisiä siistimpi pukinparta leuassaan. Ei ole tavatonta löytää Laon karvoituksen joukosta kariketta, tikkuja ja ties mitä muuta roskaa.
Laon sorkat ovat suuret ja sävyltään tummanharmaat. Samaa sävyä ovat hänen sarvensa, jotka nousevat vielä lyhyinä hänen sotkuisten hiustensa joukosta. Mainittavaa myös lienee, ettei Laolla ole häntää - sille ei ole tapahtunut mitään, hän vain syntyi ilman sitä.
Lao ei faunien tapaan tarvitsisi oikeastaan vaatteita. Hänen ainoa vaatekappaleensa onkin punainen liivi metallisilla napeilla, väri tosin on haalistunut vuosien aikana kirkaasta punaisesta. Kylmemmillä alueilla ja talvella hän pitää päällään pitkähihaista, haaleanruskeaa paitaa. Vasemmassa korvassaan nuorukaisella on yksi kultainen rengas. Laolla on aina mukana olkalaukku, jossa hän säilyttää yhtä ja toista tarvitsemaansa esinettä. Sieltä löytyy mm. edellä mainittu pitkähihainen paita, tylsähkö puukko, omatekemänsä linko, huhmare ja survin sekä tietysti useita, satunnaisia yrttejä ja vesileili.
Luonne:
Fauninuorukainen on ujo ja naiivi. Hän ei uskalla mennä puhumaan juuri kenellekään ja hän pelkää kaikkia itseään suurempia eläimiä. Lao ei aina tule toimeen edes toisten faunien kanssa, vain eräiden kanssa hän tulee tosiaan toimeen. Nimittäin metsäneläinten. Hän viettää paljon aikaansa metsissä ja vuorilla ja puhuu mielellään kaikkien metsäneläinten, niin oravien, kanien kuin kettujenkin, kanssa. Hän saattaa puhua myös suurten kasvissyöjien, kuten holossihirvien ja hevosten kanssa, mutta silloin hän on selvästi hermostuneempi. Lao ymmärtää täysin luonnonkiertokulkua eikä syytä petoja saaliseläinten kaatamisesta. Silti hän ei voi olla menemättä väliin, jos huomaa muutaman suden hirvenvasan kimpussa tai ketun jahtaamassa esimerkiksi oravaa. Linko on hyvä ase sellaisissa tilanteissa, koska se ei oikeastaan vahingoita uhriaan. Lao on tosin joutunut muutaman kerran juoksemaan pitkiäkin matkoja pakoon keskeyttäessään susien metsästyspuuhat.
Tavatessaan saaliseläinmuodossaan olevan haltian Lao käyttäytyy niinkuin toinen olisikin oikeasti eläin. Jos kuitenkin selviää, että toinen onkin haltia, Lao muuttuu omaksi änkyttäväksi itsekseen. Fauninuorukainen kunnioittaa kaikkia eläimiä sellaisina kuin ne ovat. Haltioita ja lohikäärmeitä kohtaan hän tuntee pelonsekaista kunnioitusta, susia, aarnikotkia ja yösusia hän kunnioittaa petoeläiminä, ihmisiä hän ymmärtää ja Tharónia... hän säälii.
Lao on aina huolehtinut muista ja ollut heikompien puolella. Hän on ollut vegaani niin kauan jaksaa muistaa, koska hän ei pienenäkään halunnut vahingoittaa toisia eläimiä. Tämä on johtanut siihen, että Lao on jäänyt pienikokoiseksi. Hänen tiedetään myös istuttaneen metsää palaneen tilalle. Oli melkein luonnollista, että hänestä tuli parantaja. Hän ei kuitenkaan halunnut parantaa ketään magialla. Magiaa käytettään hänen mukaansa jo liikaa ja maailman tasapaino järkkyy, jos vain magiaa käytetään. Lao käyttää yrttejä ja hauteita parantamiseen. Hän tuntee puolisataa eri yrttiä ja niiden vaikutukset, ja hän oppii koko ajan lisää.
Lao ei ehkä helposti tutustu kehenkään, mutta tutustuttuaan hän helposti ystävystyykin. Hän ei kuitenkaan ole kovinkaan luotettava. Jos joku kysyy häneltä jotain, hän vastaa. Hän ei välitä, onko kysyjä sitten Tharónin tai Alaniksen kannattaja tai vaikka puolueeton. Oikeastaan, Lao ei juurikaan välitä sodasta. Niin kauan kuin Tharón ei tuhoa metsiä tai muuten sotkeudu metsäneläinten elämään, tämän päätökset ovat faunille samantekeviä. Jopa toiset faunit ihmettelevät Laon väliinpitämätöntä suhtautumista tyranniin.
Lao puhuu aina kohteliaasti, oli tilanne mikä tahansa. Hän ei pelkää mielipiteensä sanomista ellei ole aivan varma, ettei se ole hänen itsensä kannalta kannattavaa. Useimmat metsäneläimet pitävät kiertelevästä parantajasta, koska tämä jää aina pyytäessä parantamaan sairaita ja loukkaantuneita eläimiä.
Menneisyys:
Lao syntyi ja kasvoi Lounaistuulen metsässä ja Sekravuorilla. Hänen "laumansa" koostui isästä ja äidistä, isän veljestä ja tämän vaimosta, kahdesta serkusta ja Laon isosiskosta. He kiertelivät ympäri Lounaistuulen metsää pysymättä paljoa paikoillaan. Lao tottui heti vaeltajan elämään ja siitä tuli hänelle täysin luonnollista. Hän ei oikeastaan halua vieläkään viettää liian pitkää aikaa samassa paikassa.
Vegaanina Lao jäi aika pienikokoiseksi. Ei se häntä oikeastaan haitannut. Hän oli aikuisia ketterämpi, hän oppi nopeasti kiipeämään puihin ja kallioille. Jo viiden vuoden ikäisenä hän vei puista tippuneita linnunpesiä ja -munia takaisin paikoilleen. Hieman sen jälkeen hän teki löytämistään nahkanyöreistä lingon ja opetteli käyttämään sitä.
Seitsemänvuotiaana hän alkoi ensimmäistä kertaa kiinnostumaan parantamisesta. Vanhempiensa kiellosta huolimatta hän meni (tietysti pitkään emmittyään) puhumaan vaeltavan haltiajoukolle. Kaksi haltioista omasivat parannustaitoja, mutta vain toinen tiesi kunnolla yrteistä ja "luonnonparantamisesta". Hän kertoi Laolle nopeasti yrteistä, hauteista ja tavallisimmista sairauksista ja vammoista. Haltiajoukon piti kuitenkin pian jatkaa matkaansa, eikä Lao ollut vielä oppinut kunnolla edes parantamisen perusteita.
Lao kuitenkin opetteli parantamista ja käytti omaa järkeään miettiessään ratkaisuja eri tilanteille. Kaksitoistavuotiaana hän päätti olevansa tarpeeksi vanha elämään yksin. Hänen vanhempansa olivat hieman huolissaan hänestä ja siitä, pärjäisikö hän yksin. He kuitenkin hyväksyivät asian ja antoivat Laolle neljä korvarengasta lahjaksi ennen tämän lähtöä.
Muutamaa vuotta myöhemmin Alanis surmattiin. Siitä seurasi suuria mekkaloita ja jotkut kiihtyneet haltiat kävivät ihmisten kimppuun ja polttivat näiden kyliä. Yksi palo levisi metsään asti ja haltioiden piti keskittää kaikki voimansa sen sammuttamiseen. Silti suuri pala metsää paloi. Lao sattui olemaan lähellä. Seuraavana aamuna hän tuli palaneelle metsälle ja heitti puiden käpyjä ja siemeniä maan tuhkapeitteelle. Kahden viikon ajan hän tarkkaili palaneen metsän toipumista. Kun ensimmäiset aluskasvit alkoivat kohota maasta, Lao jatkoi matkaansa.
Seuraava talvi iski nopeasti ja tehokkaasti. Jo parin ensimmäisen pakkaspäivän aikana satoi senteittäin lunta. Lao oli siihen aikaan Nagtrivuorten Itäpuolella, Hajisan kylän lähellä. Hän tuupertui lumeen ja hänen onnekseen joukko vaeltavia haltioita poimivat ja veivät hänet mukanaan Hajisanin kylään. Toivuttuaan Lao tahtoi kiittää pelastajiaan ja antoi näille kolme neljästä korvarenkaastaan. Kun pahimat lumimyrskyt olivat ohi, Lao jatkoi vaeltamistaan.
Nykyään Laoon voi törmätä missäpäin Gwannatharia, lukuunottamatta ikiruodan pohjoisimpia alueita ja vuorien korkeimpia huippuja.
Taidot ja magia:
- Lao osaa parantaa ns. luonnonmenetelmillä, yrteillä ja siteillä. Tämä on tietysti hieman hitaampaa kuin magialla parantaminen, mutta Laon mukaan luonnonmenetelmiä käyttämällä voi välttää monia magian tuomia sivuoireita, kuten sairauden uusiutumista.
- Lao osaa käyttää linkoaan taitavasti. Jos vihollinen pääsee liian lähelle, Lao pakenee tai jos pakoreittiä ei ole, hän potkii jaloillaan. Hän valitsee aina pakenemisen tappelemisen sijaan.
- Magiaa Lao ei ole opetellut, hän sanoo, että sitä käytetään jo liikaa. Ajatuspuhettakaan hän ei osaa.
Lao osaa yleiskieltä ja monia metsäneläinten kieliä. Haltiakieltä hän ei ymmärrä ollenkaan, ei ainakaan tietoisesti.
- Fauninuorukainen on hyvä kiipeilemään. Hän kiipeää kevyesti puihin ja kallionseinämiä pitkin. Uida hän osaa, mutta ei pidä siitä. Hän ui vain pakon edestä, tavallisesti hän kiertää suuret vesiesteet.
Muuta:
- Hieman likinäköinen
- Vegaani